Intia on taas kohdallaan

Uima-altaalla ihana intialainen kaupunkiaamu. Lämmin tuuli, lievästi saastunut ilma, auringon häivä, kukkien tuoksu, lintujen äänet. Altaan vesi intialaisittain kylmää - ovatkohan kylmentäneet jonkun valittavan asiakkaan vuoksi.

Aamiaisella muistan että täällä saa kun pyytää. Onion dosa on ”ofcourse, madam” ja Intia on taas entisensä. Päivän Hindustan Times muistaa etusivulla kuolleita sotilaita ja uhkuu kostoa Pakistanille.

 

Työpajapäivä alkaa riikinkukkohuone kolmessa otsikolla Straight talk: building key competencies for the prevention of violent extremism. KP Mohanan ja Marilee Bresciani Ludvik alustavat, Irshad Manji johtaa. Ajatteluntaidot esillä ensin, sitten leijutaan mindfulness virrassa stoalaisten kautta buddhan oppeihin - tosin niillä kaikilla on nyt ihan uudet nimet ja nämä viisaudet on keksitty viimeaikoina neurotieteen ansiosta. I see you. Live long and prosper. Science fiction leffoilla on pointtinsa, compassion for all life forms, may the force be with you!

 

Sitten puhutaan siitä että oikean asian ajajat kyseenalaistetaan. Yhteisöjen johtajien vaikutusvalta. To seek for common ground keskusteluihin. Yhteen identiteettiin kangistuneena on vaikea olla kiihtymättä/loukkaantumatta. Kyselevän mielen pitää tunnistaa tunteensa, nähdä itsensä ja maailma yhtä aikaa. Pitääkö meidän kompetenssikukkaan lisätä tunnetaidot, vai ovatko osa identiteettiä, vai hömppää.

 

Filosofiaa lapsille suositellaan ajatteluntaitoihin. P4C rulaa. Intian perustuslaki esillä jälleen: “Article 51 (A) says that “it shall be the duty of every citizen of India to develop the scientific temper, humanism and the spirit of inquiry and reform”.

Vikas Gora puhuu humanistiliikkeestä ja haluaa että kouluissa saa kysyä ja tutkia. Pohditaan maailman lapsia joilla ei ole ja joille ei tulekaan nettiyhteyksiä.

 

Päästään integriteettiin, kasvatetaan koko lasta ja education does not stop in the classroom. Rationalismi kyseenalaistaa myös itsensä, siinä ero fundamentalismiin. Loppusanat Gandhilta: Be the change that you want to see in the world.

 

Here we go again, työpaja 2 Addressing intolerance and extremism through universal values in curriculum. Avaussanoina altruism, compassion, nonviolence. Nyt menee vaikeaksi, ensimmäinen kysymys: If God is one, why is there inequality among God’s Children? Are some people the children of a lesser God? Ja minä kun on olen “one of the nones”, uskonnoton, enkä minkään sortin jumalan lapsi. Enkä ajattele nyt liittyä mihinkään spirituaaliin revoluutioon, vaikka kutsutaan. Nyt alkoi rukoussessio. Goodbye workshop 2, vaihdan lajia.

 

Ojasta allikkoon, Citizenship education alustaja on Kanadasta, ranskaksi tietysti ja tulkkauslaitteet loppu. Persoonan responssista puhutaan, ja tästä maailmasta - tartun tähän maailmaan ja taistelen urhoollisesti palomuurihälytyksiä vastaan. Unesco Asia-Pasific kouluttaa opetusalan henkilöstöä kaikissa hyvissä asioissa, myös väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisyssä.

Korea maailman johtaja clobal citizenship educationissa. Ranska kertoo ranskaksi: ohjelma on, tärkeä, kompetensseja kasvaa ja osallistutaan ja Eurooppa reflektoi maailman tilannetta, voila. Ranskaa osaamaton ajatus karkaa pohtimaan josko kuitenkin edellisen työpajan rukousten sietäminen olisi kasvattanut hyvää karmaa. Toisaalta ranskan kuuntelu auttaa etäännyttämään ideniteettiä maailman kärsimyksestä ja kasvattaa compassion-taitoja. 25min ruokataukoon.

 

Professori James H. Williams, (mies, joka uima-altaalla kertoi japanilaisystäviensä mielestä näyttävänsä muumipeikolta, joka on kai suomalainen, mutta jonka kuvaa hän ei ole löytänyt. Autoin näkemään muumipapan ja selitin muumien olevan kilttejä.) kertoo että formal educaton on pve:ssä huono, mutta parasta mitä on tarjolla. Tarvitaan koulun ja koulun ulkopuolisen osuutta, systemaattisuuden ja joustavuuden yhdistelmää.

 

Keskustellaan global citizenshipin määritelmästä ja sisällöstä. Ranska ja Kanada ovat ilmeisen eri mieltä jostakin, ainakin liivipukumiehen kädet heiluvat sen oloisesti, ja Kanada vastaa painokkaasti. Williams kuvaa, että USAn koulusysteemi hajanainen, eikä yksimielisyyttä globaalikasvatuksesta ole. Nationalismi vaikeuttaa globaalikasvatusta. Myös populismin ja nationalismin vastustaminen kuuluu globaalikasvatukseen.

 

Esitetään, että globaalikasvatus varmaan toimii Euroopassa, mutta kysytään mitä antia sillä olisi aivan toisenlaisissa maissa. Kerrotaan, että Eurooppa on muuttunut nopeasti, jo lentokentällä tuntee olevansa the other.

 

Korea sanoo, että kukaan tässä huoneessa ei ole tyytyväinen maansa koulutukseen. Minä kyllä olisin, pops ja lops on kelpoisen hyvät ja kompetenssikukka kaunis. Eurooppalaisen ja suomalaisen asenneilmapiirin muuttumisessa lienee lähiajan työmaa. Lunch finally.