maanantai 19. syyskuuta 2016

Haluan kertoa teille (vaikkei se liity mihinkään eikä varsinkaan aiheeseen)



Iltapäivällä päästiin keskusteluihin. Väki jakaa kokemuksia innokkaasti - siis kertoo omista saavutuksistaan ja järjestöistään, oikein kunnon kilpalaulanta. Sivujuoni on naiivi usko veljeyteen ja hyvyyteen - kaikki maailman ongelmat ovat väärinkäsityksiä, kun tykätään toisista ja ymmärretään niin ongelmat häviää ja ollaan samaa mieltä. Zum Evigen Frieden on realistisempi kuin osa näistä puheista. Nukuttaa yli espresson voiman.

 

Vaikea löytää osaan asioista tarttumapintaa senkin takia kun valtaosa äänessäolijoista on maista joissa yhteiskunta ja koululaitos on niin kovin erilainen. Totta on tietenkin, että maailma on blue dot ja että nyt on nuoria suurin määrä ikinä. Joku uskoo, että kokonainen sukupolvi on jo hukattu, en tavoittanut minne olisivat kadonneet olemaan väkivaltaisia ja vieraantuneita.

 

Boko Haram, Niger. Senegalin lapsikerjäläiset värväyksen kohteena. Yli puolet lapsista on lopettanut koulun kahteentoista ikävuoteen mennessä.

Saksalaisen poliisin mielestä vanhemmat ei hoida rooteliaan, päästävät lapset nettiin ja ostavat kännyköitä kymmenvuotiaille. Kun ei poliisi voi netissä roikkua yötäpäivää.

 

Poliittisesti neutraalia kansalaiskasvatusta ei ole, sanoo seuraava puhuja. Ja kritisoi kansainvälisten järjestöjen citizenship education -ohjelmia. Point there.

 

Rangaistuksissa on väkivallan alku. Toista ei voi muuttaa, ainoastaan itsensä. Äideillä on rooli radikalisoitumisessa ja sen ehkäisyssä. Puhutaan edelleen yksittäispuheenvuoroja edellisen puhujan ohi.

 

Miksi mä olinkaan täällä? Sisäministeriö vastaa:

yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuuden, turvallisuuden tunteen ja yhteiskuntarauhan vuoksi… ekstremistinen väkivalta on tosiasiallisesti hyökkäys myös demokraattista järjestelmää kohtaan… Väkivaltaista ekstremismiä ennaltaehkäisemällä vähennetään terrorismin ja joukkosurmien uhkaa.

Tutkimusten mukaan kuitenkin rangaistusjärjestelmä ja rangaistusten pelko ennaltaehkäisevät väkivaltaa heikosti.

 

Ekstremistinen väkivalta kiihdyttää itseään. Se rohkaisee samanmielisiä väkivaltaan ja provosoi muita väkivaltaisia ääriliikkeitä vastaiskuihin. Ekstremistisen väkivallan lisääntyminen aiheuttaa usein väkivallan kierteen, jota on hyvin vaikea katkaista, koska eri osapuolet kannustavat toisiaan väkivaltaan.

 

Väkivaltaisen äärioikeiston toiminta on lisääntynyt. Väkivaltainen äärioikeisto voi muodostaa paikallisesti rasistiseen rikollisuuteen liittyviä ongelmia, sillä se kohdistaa väkivaltaa erityisesti etnisiin vähemmistöihin ja antifasisteihin.  Väkivaltaisen äärivasemmiston toiminta liittyy usein mielenosoituksiin. Suurin väkivallan uhka kuitenkin on eri motiivein väkivaltaansa perustelevat yksittäiset toimijat, joiden toimintaa on vaikea ennustaa ja paljastaa. 

 

Nyt halutaan opettaa lapsia ymmärtämään islamia, ainakin hindulapset. Työkoneen palomuurihälytys hälyttää kahden minuutin välein. Pitää näyttää positiivisia filmejä. Ja panna ihmiset keskustelemaan. Rahaa toimintaan - no sitä mäkin kannatan, jos palomuuri antaa. Kulttuureista pitää oppia.

 

Paneelin lopetuskierros, suositus kouluille:

Eri sektoreitten vastuut pitää määritellä yhteistyötä varten. Koulut ovat oppimista varten, ei saa rajoittaa keskustelunaiheita. Opettajankoulutusta. Emotional intelligence, tunteitten hallintaan opetusta. Holistinen lähestymistapa, kaikki aggressiivinenkaan puhe ei liity väkivaltaan, ei saa stigmatisoida. Koulut yhteistyöhön kaikkien kanssa. Vihaelementit pois opetusohjelmista. Katsomusten ja kulttuurien kunnioitusta.

 


Äkkiä uimaan ja sitten iltavastaanotto, jossa ”sorry madam, the bar is not open”. Aukesi kyllä sitten ja kaksi lasia viiniä sai, maukkaitten intialaisten pikkupalojen kera. Tilaisuus oli ulkona, joten ihan ohjelman mukaista aikaa ei viitsinyt hikoilla.

 

Materiaaleja löytyy täältä www.GCEDclearinghouse.org

Varsin hyvä video on täällä https://youtu.be/79MTkVumCcQ

2 kommenttia:

  1. Kiitos Satu taas postmodernista matkakertomuksen uudesta jaksosta. Meillä firmassahan ei juuri harrasteta virkamatkoista raportoimista ja laitat nyt riman tasolle, joka estänee suuren joukon vielä matkamemoja rustailevista enää yrittämästä. Yleensähän memot on tylsiä joskin asiallisia. Tämä teikäläisen Intian-matkan raportti on kaikkea muuta kuin tylsä ja sen asiallisuus on tarkkapiirteistä mutta samalla levotonta, kuin Kiplingin kertomukset samoin Intiasta: absurdi on läsnä mutta samalla meille välittyy erinomaista ajan ja paikan kuvaa sekä jännittävää toisen todellisuuden näkyväksi tekemistä. Kaikkihan me ollaan jossakin oman elämämme intiassa, hulinassa ja pulinassa johon pitää suhtautua kuin sillä olisi merkitystä - ja varmaan onkin! PVE on supertärkeää mutta konferenssipuhe tekee siitä kuitenkin silkkaa puppua. Mutta vain konferenssin yhteydessä. Todellisuudessa jatketaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, ei tämä ole matkakertomus, se tulee tylsänä ja virallisena aikanaan. Tämä on privaattia terapiaa, ei tarvitse keikkua tuolissa kun heiluttelee sormia ahkerasti.

      Poista